Suomi
English 
Svenska Kunkin omin oppimisen tapa koostuu monesta tekijästä. Yksi vaikuttavista tekijöistä ovat havaintokanavat (aistikanavat). Jos henkilö on visuaalinen, se ei tarkoita sitä, että hän ei omaksu lainkaan tietoa muilla aisteillaan, vaan että näköaistin avulla tapahtuva oppiminen on oppijan vahvuus. Yleisiä ovat melko tasavahvat yhdistelmät kahdesta aistikanavasta, esimerkiksi visuaalis-kinesteettinen.
Visuaalinen havaintokanava = näköhavaintoon perustuva
Näkeminen, näkömielikuvat, havainnollistavat kuvat tärkeitä
Oppiessa:
- Kuvat, kaaviot, taulukot, kalvot ja monisteet oppimisen tukena
- Tärkeää myös lukea, ei vain kuulla
- Alleviivaukset ja muut merkinnät saattavat auttaa
- Oletko kokeillut piirtää omia kuvia tai kuvitetun miellekartan aiheesta?
- Värien käyttö, muistiinpanot suurille paperiarkeille ja niiden kiinnitys seinille kotona voivat auttaa
Auditiivinen havaintokanava = kuulohavaintoon perustuva
Kuuleminen, äänet, keskustelu tärkeitä
Oppiessa:
- Rytmi ja musiikki saattavat auttaa
- Keskity kuuntelemaan, muistiinpanojen tekeminen samanaikaisesti saattaa häiritä
- Oletko kokeillut tunnin nauhoittamista tai sanellut itsellesi pääkohtia aihepiiristä nauhalle ja kuunnellut niitä?
- Oletko kokeillut äänikirjoja?
- Keskustelu aiheesta muiden kanssa saattaa olla tärkeää
- Sanalliset ohjeet mieluummin kuin kirjalliset
Kinesteettinen havaintokanava = tuntoaistiin, liikkeeseen, tunteisiin perustuva
Tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike ja lihasmuisti tärkeitä
Oppiessa:
- Tärkeää miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö
- Oppimistilanteessa korostuu tunnelma ja ”fiilis”, esim. miten luennoija kertoo asiasta
- Havintoesitykset, konkretia, kokeileminen tärkeitä oppimiselle
- Liian pitkä paikallaan istuminen uutta opiskellessa turruttaa: oletko kokeillut tenttiin lukemista tai kuuntelua samalla kun kävelet?
- Oletko kokeillut itse tuotettua havintomateriaalia, käsillä tekemistä, pahvilappujen askartelua ja leikkelyä tai opittavien asioiden näyttelemistä oppimisen tueksi?
