Mikä on omin tapasi oppia?

Tärkeää on tuntea itsensä oppijana ja löytää paras tapa oppia.
• Tutustu oppimistekniikoihin
• Mikä on sinulle paras oppimistilanne?
• Mikä on vahvin oppimisen kanavasi?
Visuaalinen oppija = oppii näkemällä
Auditiivinen oppija = oppii kuulemalla
Kinesteettinen oppija = oppii liikkeen ja tekemisen kautta
Taktiilinen oppija = oppii käsin tekemisen ja koskemisen kautta
• Yksityiskohtien kautta vai kokonaisuuksien?
Analyyttinen oppija/työntekijä = yksityiskohdista kokonaisuuksiin
Holistinen oppija/työntekijä = kokonaisuuksista yksityiskohtiin

Oppimiseen vaikuttavat monet asiat. Tärkeää on tuntea itsensä oppijana ja löytää itselle paras tapa oppia. 

1.   Aluksi: opiskelutekniikkaa

  • Valitse lukemisen tapa: luetko paperilta vai äänimuodossa?
  • Mieti, mitä tiedät asiasta ennakkoon
  • Silmäile ensin vain sisällysluettelo tai hanki muutoin asiasta yleiskuva, mene vasta sitten yksityiskohtiin
  • Mieti sinulle sopivin opiskelun kesto: luetko mieluiten pidempään kerralla vai pienissä pätkissä?
  • Pelkkä lukeminen ei riitä: opiskeltavaa täytyy työstää, jotta se jää muistiin (ks. ”luetun työstäminen” alempana)
  • Joitakin auttavat miellekartat tai asioiden piirtäminen paperille
  • Ydinlauseiden alleviivaaminen kappaleesta
  • Joitakin auttaa ydinlauseiden kirjoittaminen paperille

 2.   Mikä on paras oppimistilanne?

  • Luetko mieluummin kirkkaassa vai himmeässä valaistuksessa?
  • Viileässä vai lämpimässä huoneessa?
  • Pöydän ääressä istuen, sohvalla lötkötellen vai jopa samalla liikkuen?
  • Oletko vireimmilläsi aamulla vai illalla?
  • Opiskeletko mielellään yksin vai ryhmässä?

 3.   Mikä on vahvin oppimisen kanavasi?

Oman vahvimman oppimisen tavan (oppimistyyli) löytyminen ei tarkoita sitä, että henkilö ei omaksuisi tietoa myös muilla tavoilla. Vaan esimerkiksi ”visuaalinen oppija” tarkoittaa sitä, että näköaistin avulla tapahtuva oppiminen on oppija vahvuus. Kun tuntee itsensä oppijana, on helpompi itsekin keksiä tapoja, joilla oppiminen sujuisi parhaiten.

Visuaalinen oppija

  • Oppii näkemällä, katselemalla
  • Painaa asiat mieleen kuvina
  • Kuvat, mielikuvat ja värit tärkeitä oppimisen apuja
  • Muistaa missä kohtaa sivua jokin kuva oli, ei silti välttämättä sisältöä

Auditiivinen oppija

  • Kuulohavaintoon perustuva oppiminen: muistaa asioita kuuntelemalla
  • Muistaa helposti puheen, keskustelut, äänensävyt
  • Hyötyy äänimateriaalista

Kinesteettinen oppija

  • Kehon liikkeeseen ja kosketukseen perustuva oppiminen
  • Hyvä fyysisisissä asioissa
  • Hyvä kehomuisti: auttaa palauttamaan mieleen asioita
  • Tekemällä oppiminen
  • Aistii helposti ilmapiirin: huono ilmapiiri ehkäisee oppimista

Taktiilinen oppija

  • Käsin kosketteluun perustuva tiedon hankinta
  • Muistiinpanot, koristelu, askartelu auttavat oppimisessa
  • Käsin tehtävät asiat, omat kansiot ja port-foliot
  • Keskittymistä auttaa, jos hypisteltävää

4.   Yksityiskohtien kautta vai kokonaisuuksien?

Analyyttinen oppija/työntekijä (yksityiskohdat)

  • Haluaa tietää yksityiskohtaisesti, mitä tuleman pitää
  • Etenee yksityiskohdista kokonaisuuteen
  • Tekee yhden asian kerrallaan, loppuun asti
  • Tarkka, ei pidä epämääräisistä kysymyksistä
  • Tarvitsee tietoja ja faktoja päätöksen tekoon

Holistinen oppija/työntekijä (kokonaisvaltaisuus)

  • Haluaa tietää asiakokonaisuuden ensin
  • Kurssin runko etukäteen: mihin kaikki liittyy
  • Haluaa tietää asian tärkeyden (”Mitä hyötyä?”)
  • Lukee artikkelista pääasian
  • Liittää asiat henkilökohtaisiin kokemuksiin
  • Tunnepitoiset päätökset
  • Voi tehdä useita asioita yhtä aikaa
  • Kokonaisuudesta yksityiskohtiin

 5.   Miten työstän opittua ja palautan sitä mieleen?

• Alleviivaa avainlause kustakin kappaleesta. Se on lause, jossa eniten tietoa otsikosta. Voit käyttää värejä tai kirjoittaa tai sanella avainlauseet omiksi muistiinpanoiksi.
• Tee itsellesi kysymyksiä tekstistä. Jos opiskelet mielellään seurassa, tehkää kysymyksiä kaverin kanssa toisillenne.
• Mind Map eli miellekartta saattaa auttaa visuaalista oppijaa. Hyvässä miellekartassa paperilla on päähaaroina tekstin olennaiset kohdat lyhyinä lauseina tai kuvina. Päähaaroista lähtee sivuhaaroja, jotka antavat esimerkkejä ja syventävät asiaa.Miellekarttaa voi kuvittaa ja siinä voi käyttää värejä. Sen ei tarvitse olla taideteos – riittää, että itse ymmärtää ja muistaa tärkeimmät asiat sen avulla.
• Tekstistä voi piirtää sarjakuvan.
• Auditiivinen oppija hyötyy sanelluista muistiinpanoista. Äänimuistiinpanoja voi kuunnella jopa lenkkeillessä.
• Ääneenlukeminen: joillakin asiat painuvat mieleen oman äänen kautta.
• Puhumalla oppiminen: jos puhuminen ja keskustelu tuntuvat hyvältä tavalta oppia, perusta kaverin kanssa opintopiiri ja keskustele opittavista asioista yhdessä.
• Kirjoitetut muistiinpanot tekstistä
• Liikkumalla oppiminen: jonkun henkilön oppimista tukee liike. Voi vaikka kävellä ympyrää lukiessaan.
• Yllä mainittuja tapoja voi soveltaa myös vieraisiin kieliin ja matematiikkaan: matematiikkaa voi piirtää, askarrella, siitä voi keksiä kertomuksia, muistisääntöjä, kokeilla matematiikan symboleihin värikoodeja ja laskea matikkaa käsillä, apuvälineiden avulla. Kielten sanoista voi piirtää kuvia, ripustaa niitä seinälle silmäiltäväksi, ympätä hulluun kertomukseen, sanella nauhalle ja kuunnella, askarrella sanakortteja ja pelata, katsella kortteja kävellessä, hyödyntää sanaluokkiin ja lauseisiin väriä, tehdä muistettavista sanoista laulu.

 6.   Apuvälineet käyttöön

Jos keskittyminen opintoihin on hankalaa, ota käyttöön sopivat keskittymisen apuvälineet. Toisinaan jopa korvatulpat toimivat apuvälineenä, jos ulkopuoliset äänet häiritsevät.

Osaa auttavat keskittymisessä erilaiset terapiapallot, -sykeröt ja muu hypisteltävä.

Sanelimet, kamerat, lukevat skannerit, puhesynteesti, oikolukuohjelmat, skannaavat sanakirjakynät, äänikirjat ja monet muut apuvälineet ovat monelle oleellisia oppimisen apuvälineitä.